Mytologia · 10
Pyhät paikat ja esineet
Pyhät paikat eivät olleet kaukana — ne olivat kivi metsässä, puu suolla tai vuori tunturilla. Niiden kautta maailmankaikkeus puhui ihmiselle. Ja joskus pyhyys takottiin raudasta: Sampo, ikuisen onnen mylly.
MytologiaMitä vanhat runot ja tarinat kertovat
Seita (sámiksi sieidi) oli pyhä luonnonkohde — kivi, puu tai vuori — jossa asui henkiä. Seidat olivat uhripaikkoja ja yhteydenpistettä henkimaailmaan. Sámishamaanit uhrasivat kaloja, poroja ja metallia. Kristinuskon levitessä pyhät kivet kaadettiin ja uhripuut hakattiin.
Lintukoto ('Lintujen Koti') oli kaukana lounaassa, maailman laidalla. Sinne linnut lensivät talveksi ja vaeltavat sielut lepäsivät. Se edusti toivoa, kaipuuta ja kaukana olevaa lämpöä.
Sampo oli Ilmarisen takoma ikuisen onnen mylly. Se jauhoi viljaa, suolaa ja kultaa loputtomasti. Louhi vei sen Pohjolaan. Sota repesi, meri punertui ja Sampo hajosi. Palaset vajoivat mereen, mutta niiden sanotaan elävän edelleen jokaisessa hyvässä sadossa.
Pelin maailmassaMiten tämä ilmenee Sammuneissa Revontulissa
Seitanhaltija on pelin 20 tontun joukossa — vanhin ja pyhin. Hän asuu seidassa. Kun hän vapautuu, 'koko laakso alkaa taas hengittää tähtien tahtiin'. Räppänä selittää: 'Seita on silta tämän maailman ja tuonpuoleisen välillä.'
Shamsa on Lintukotolainen. Hän tulee maailman reunalta ja sanoo finaalissa: 'Lintukoto lähettää terveisensä.' Lintukoto symboloi paikkaa, joka on pysynyt lämpimänä Usvasta.
Vaski kertoo tarinan Sammosta padan äärellä. Kipinä ymmärtää lopussa, että hän itse on 'Sampo': maailman onnen mylly, joka ei jauha kultaa vaan toivoa. Ukonvasara on Ilmarisen perinteen jatkaja.
Liittyvät hahmot
Ukonvasara
Seppä · Sampo
Vaski
Pata · tarinankertoja
Koe tämä pelissä —
Lataa Sammuneet Revontulet